Vikipedii Mine sisu juurde Pämenü Pämenü vii külgpaanile peitta Sirdämine Pälehtpol’ Sebran portal Nügüdläižed azjtegod Jäl’gmäižed vajehtused Uded lehtpoled Statjaline lehtpol’ 1000 kirjutust Abu Eci Eci Irdnägo Lahjaižed Tege lehtpol’ Tule Personaližed valičused Lahjaižed Tege lehtpol’ Tule Pälehtpol’ Pälehtpol' Pagin vepsän kel’ Luge Kacu tekst Kacu istorii Instrumentad Instrumentad vii külgpaanile peitta Toimingud Luge Kacu tekst Kacu istorii Ühthine Miččed tarkendused tägä Sidotud vajehtused Ülezpompata fail Kaikenaigaine tarkenduz Lehtpolen tedod Tošta nece lehtpol’ Sa lühenzoittud URL-adres Lülitu vanale parserile Painuz/vend Säta kirj Pompata kuti PDF Painusen versii Toižiš projektoiš Abstract Wikipedia Commons Wikimedia Foundation MediaWiki Metaviki Wikimedia Outreach Mitmekeelsed Vikitekstid Wikispecies Vikiandmused Wikifunctions Wikimania Vikiandmused-element Irdnägo vii külgpaanile peitta Vikipedii-späi Tulgat tervhin! Tulgat tervhin Vepsän Vikipedijaha, joudjaha enciklopedijaha, kudambad sab redaktiruida kaikuččele ristitule! Vepsänkel'žes Vikipedijas om 7112 kirjutust. Kaik kirjutused • Uded lehtpoled Sur'oigenduzkund / Embassy / Посольство Help for non-Veps speakers / Помощь участникам, не владеющим вепсским Biografii Čomamahtod Geografii Istorii Matematik Kund Tedo   Tehnologii   Kaik kategorijad   Säkat uz' lehtpol':</h2>\n|-\n| style=\"color:#000;\" | <div id=\"mp-tfa\">\n<inputbox>\ntype=create\npreload=\neditintro=\nwidth=\ndefault=\nbuttonlabel=Säta lehtpol'\n</inputbox>\n</div>\n|-\n! <h2 id=\"mp-dyk-h2\" style=\"margin:0; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;\">Hüvä kirjutuz</h2>\n|-\n| style=\"color:#000;\" | \n[[Fail:RussiaKarelia2007-07.png|220px|right|border]]\n'''Karjal''' (",{"template":{"target":{"wt":"lang-ru","href":"./Šablon:Lang-ru"},"params":{"1":{"wt":"Карелия"}},"i":0}},", ''Карьяла'') vai '''Venäman Karjal''', täuz' oficialine nimituz — '''Karjalan Tazovaldkund''' ([[venän kel'|venäkelel]]: ''Республика Карелия'', [[karjalan kel'|ičenaižkarjalan kelel]]: ''Karjalan tašavalta'', livvinkarjalan kelel: ''Karjalan tazavaldu'', [[suomen kel'|suomen kelel]]: ''Karjalan tasavalta''), om [[Venäma|Venälaižen Federacijan]] [[Venälaižen Federacijan subjektad|subjekt]], Venäman üks' [[Venälaižen Federacijan tazovaldkundad|tazovaldkundoišpäi]]. Se mülüb [[Lodehline federaline ümbrik|Lodehližhe federaližhe ümbrikho]].\n\nKarjalan Tazovaldkundal om röunoid [[Arhangel'skan agj]]anke päivnouzmal, [[Vologdan agj|Vologdan]] i [[Leningradan agj|Leningradan]] agjoidenke suvel, [[Suomenma]]nke päivlaskmal (798 km), [[Murmanskan agj]]anke pohjoižel. Karjalan pohjoižpäivnouzmaižed randad lainištab [[Jävaldmeri|Jävaldmeren]] [[Vauged meri]].\n\nTazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn om [[Petroskoi]]. Eläjiden lugu om 622 484 ristitud (2018. vodel). Pind om 180 520 nellikkilometrad.\n\n</div>\n<p align=\"right\" style=\"font-size: 90%;\"><small>[[Vikipedii:Hüväd kirjutused|Toižed hüväd kirjutused]] | [[Karjalan Tazovaldkund|lugeda enamba…]]</small></p>\n|-\n! \n",{"template":{"target":{"wt":"päivän foto","href":"./Šablon:Päivän_foto"},"params":{},"i":1}},"\n|-\n! <h2 id=\"mp-otd-h2\" style=\"margin:0; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3b0bf; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;\">Tedad-ik sinä, miše...\n|-\n|\n\n* '''[[Ngerulmud]]''' om '''kaikiš penemb pälidn mail'mas''' 391 eläjanke?\n[[Fail:Front view of a resting Canis lupus ssp.jpg|95px|right]]\n* Istorižiš aigoiš '''[[händikaz|händikahan areal]]''' oli '''kahtenz' pindan mödhe''' jäl'ges ristitun arealad imetaiživatoiden keskes [[Ma]]l?\n* '''[[Änine]]''' om '''kahtenz' järv pindan mödhe''' [[Evrop]]as rindataden [[Ladog]]järvhe?\n* [[Nevondkundaližiden Socialistižiden Tazovaldkundoiden Ühtištuz|Nevondkundaližen Ühtištusen]] vägiak (uroh), [[vepsläižed|vepsläine]] '''[[Lisicina Anna|Anna Lisicina]]''' upsi ehtatades '''[[Süvär'|Süväres]]''' poikpoli?\n[[Fail:The Sun by the Atmospheric Imaging Assembly of NASA's Solar Dynamics Observatory - 20100819.jpg|95px|right]]\n* '''[[Päiväine|Päiväižen]] veduz''' om '''99,866 %''' [[Päiväižen sistem]]an vedust?\n* '''[[Karjalan Tazovaldkundan rahvahaline teatr|Karjalan Tazovaldkundan Rahvahaline teatr]]''' [[Petroskoi]]š om '''üks'jäine [[suomen kel'|suomenkeline]] teatr''' [[Venäma]]s?\n* '''[[Pifagoran teorem]]al''' om '''367''' erazvuittušt '''todestamišt'''?\n* '''[[Zubr]]''' om '''kaikiš järedamb''' da jügedamb '''imetaiživat [[Evrop|Evropan kontinental]]''' da '''jäl'gmäine''' evropalaine '''mechärgan ezitai'''?\n* '''[[Lönnrot Elias|Elias Lönnrot]]''' oli '''lekar''''?\n* '''[[Radajad lähttas \"Lümjer\"-fabrikaspäi|Ezmäine fil'm]]''' kinematografan istorijas om ozutadud vl [[1885]]?\n|-\n",{"template":{"target":{"wt":"vepwiki-info","href":"./Šablon:Vepwiki-info"},"params":{},"i":2}}]}"> Säkat uz' lehtpol': Hüvä kirjutuz Karjal (ven.: Карелия, Карьяла) vai Venäman Karjal, täuz' oficialine nimituz — Karjalan Tazovaldkund (venäkelel: Республика Карелия, ičenaižkarjalan kelel: Karjalan tašavalta, livvinkarjalan kelel: Karjalan tazavaldu, suomen kelel: Karjalan tasavalta), om Venälaižen Federacijan subjekt, Venäman üks' tazovaldkundoišpäi. Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho. Karjalan Tazovaldkundal om röunoid Arhangel'skan agjanke päivnouzmal, Vologdan i Leningradan agjoidenke suvel, Suomenmanke päivlaskmal (798 km), Murmanskan agjanke pohjoižel. Karjalan pohjoižpäivnouzmaižed randad lainištab Jävaldmeren Vauged meri. Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn om Petroskoi. Eläjiden lugu om 622 484 ristitud (2018. vodel). Pind om 180 520 nellikkilometrad. Toižed hüväd kirjutused | lugeda enamba… Päivän foto Riman katoližen Iisusan jumalankodin (port.: Convento de Jesus, vai antigo Mosteiro de Jesus) jumalanpertin altar' Setubal-lidnas (port.: Capela-mor da Igreja do Convento de Jesus de Setúbal, pühäpert' om saudud vll 1491−1495), Lissabonan aglomeracii, Portugalii, 10. sügüz'ku 2021. Jumalankodin aluz om pandud vl 1490, sen sauvused oma kaikiš amuižembišpäi manuelinižes stiliš (gotikan portugaline toižend), kävutadihe niid Pühän Klaran ordenan manahiniden täht. Kacuhtada Tedad-ik sinä, miše... Ngerulmud om kaikiš penemb pälidn mail'mas 391 eläjanke? Istorižiš aigoiš händikahan areal oli kahtenz' pindan mödhe jäl'ges ristitun arealad imetaiživatoiden keskes Mal? Änine om kahtenz' järv pindan mödhe Evropas rindataden Ladogjärvhe? Nevondkundaližen Ühtištusen vägiak (uroh), vepsläine Anna Lisicina upsi ehtatades Süväres poikpoli? Päiväižen veduz om 99,866 % Päiväižen sisteman vedust? Karjalan Tazovaldkundan Rahvahaline teatr Petroskoiš om üks'jäine suomenkeline teatr Venämas? Pifagoran teoremal om 367 erazvuittušt todestamišt? Zubr om kaikiš järedamb da jügedamb imetaiživat Evropan kontinental da jäl'gmäine evropalaine mechärgan ezitai? Elias Lönnrot oli lekar'? Ezmäine fil'm kinematografan istorijas om ozutadud vl 1885? Necen Vikipedijan polhe Nece om Vikipedii vepsän kelel Vepsän kelel pagištas Venämas — Karjalan Tazovaldkundas, Piteriš, Leningradan da Vologdan agjoiš. Vepsän kel' mülüb Baltijan meren suomalaižiden keliden gruppha. Sil ühthine literaturform da ičeze literatur oma olmas. Opetas vepsän kel't Piteriš — Venäman valdkundaližel pedagogižel universitetal (Pohjoižen rahvahiden institut) — da Petroskoiš — Petroskoin valdkundaližel universitetal. Opetas kel't mugažo Karjalan, Leningradan i Vologdan agjoiden školoiš. Informacii toižil kelil... / In other languages... Kalendar': eloku</span>"}]]}'>eloku Sündnuded 4. eloku (1859) — Knut Hamsun, sur' norvegijalaine kirjutai. 13. eloku (1963) — Šridevi Kapur, indijalaine aktris da prodüser. 22. eloku (1986) — Keiko Kitagava, japonijalaine aktris da enzne fotomodel'. Völ: Kategorii:Sündnuded elokus Kolnuded 6. eloku (1660) — Diego Velaskes, ispanijalalaine voimujupirdai. 19. eloku (14) — Oktavian August, Rimalaižen imperijan sädai da sen ezmäine imperator. 31. eloku (1941) — Marina Cvetajeva, venämalaine i nevondkundaline runokirjutai da kändai. Völ: Kategorii:Kolnuded elokus 08</span>"}]]}'>Kacuhtada Kategorijad  Matematižed, fizižed da naturaližed tedod Astronomii • Biologii • Ekologii • Fizik • Geologii • Himii • Kibernetik • Logik • Matematik • Meteorologii • Statistik • Naturaližed tedod  Socialižed tedod, istorii da geografii Antropologii • Arheologii • Ekonomik • Etnografii • Filosofii • Finansad • Fol'kloristik • Geografii • Istorii • Pedagogik • Politik • Psihologii • Sociologii  Tehnologii da ekonomik Maižanduz • Arhitektur • Elektronik • Elektrotehnik • Energetik • Informatik • Inženerii • Internet • Kartografii • Kirjištod • Kommunikacijad • Medicin • Ohjanduz • Sauvond • Sodatö • Tegimišt • Tehnologii • Torguind • Transport • Veterinarii  Čomamahtod Arhitektur • Čomamahtontedo • Fotografii • Karg • Kino • Literatur • Muzik • Pirdand • Skul'ptur • Teatr • TV  Kund Demografii • Emänduz da kodiižanduz • Hobbid • Jurisprudencii • Keled • Londusenkaičend • Mifologii • Ogerantegend • Openduz • Politik • Rahvahankul'tur • Religii • Socialine abu • Sociologii • Sport • Tervhuz • Turizm • TV  Vepsänma Vepsän keitand • Vepsän kel' • Vepsän kirjutajad • Vepsän küläd • Vepsän muzejad • Vepsläižed Päivän multimedia «Potömkin-somuzlaiv» (ven.: Броненосец «Потёмкин») om vn 1925 nevondkundaline bigifil'm dram-žanras. Tegi Goskino-kompanii. Režissör i scenarijan üks' tegijoišpäi om Sergei Eizenštein, prodüser Jakov Blioh. Eziauguižen scenarijan tegii om Nina Agadžanova. Fil'man tegend mäneb Venälaižen imperijan Odessan portas, vn 1905 kezakus. Eziauguižešti meletihe vasthalibundad somuzlaival fil'man vn 1905 Venäman revolücijas epizodaks vaiše, no ei olend aigad tehta toižid sen revolücijan 20-voččele jubilejale. Vändiba pärolid: Aleksandr Antonov (Vakulenčuk-merimez' ), Vladimir Barskii (Golikov-käsknik), Grigorii Aleksandrov (Gilärovskii-leitnant), Ivan Bobrov (nor' merimez' ). Videon hätkeližuz om 1 čas 10 min 44 s, titroidenke venän kelel. Nece om vn 2005 fil'man restavracii, Enno Patalas i Anna Bon udessündutiba ezmäižen ozutesen nevondkundališt versijad Deutsche Kinemathek-aluzkundan täht. Hö otiba alusikš kopijoid, kudambad kaičesoiš Nügüd'aigaižen čomamahton muzejas, Britanižes kinematografijan institutas i Saksanman Federaližes arhivas. Sihe mülütadihe fragmentoid, kudambad oliba heittud Germanijan cenzoroil 1920-nziden voziden lopus. Kacuhtada Vikimedijan fondan projektad Vikipedii om Vikimedijan fondan projekt. Nece fond tegeb toižid-ki äikeližid projektoid: VikiVajehnik Erazvuiččed vajehnikad VikiAit Mediafailoiden keraduz VikiKirjišt Kirjad äjil kelil, elektronine kirjišt VikiGid Onlainmatknevondišt VikiCitatad Citatoiden keraduz MetaViki Vikimedian projektoiden koordinacii VikiUzištused Veresed uzištused erazvuiččiš purtkišpäi VikiPurde Dokumentad äjil kelil VikiErikod Biologižiden erikoiden keraduz VikiŠkol Interaktivine openduz Suomalaiž-ugrilaižed da samodižed Vikipedijad Enamba mi 500,000 kirjutust: Suomi (Suomen) • Magyar (Mad'jaran) Enamba mi 200,000 kirjutust: Eesti (Estin) Enamba mi 10,000 kirjutust: Олык Марий (Nitmarin) • Кырык Мары (Mägimarin) Enamba mi 5,000 kirjutust: Davvisámegiella (Pohjoižsaamen…